Ajankohtaista

Kuukausitapaamiset:

  • Keskiviikkona 12.12.2018 klo 18.00 Esiintymiskoulutusta.  Harjoittelemme yleisölle puhumista, ääneen lukemista ja mikrofonin käyttöä. Meitä opastavat  Veikko Happonen ja Lea SuopeltoJos haluat, voit ottaa mukaan omia tekstejä luettaviksi. Seurakuntakeskus, Savilahdenkatu 20, kokouskellari.

Kevätkaudella 2019 tapaamme kunkin kuukauden toisena tiistaina klo 18.00 Mikkelin pääkirjaston 2. kerroksen maakuntakokoelmahuoneessa, jollei toisin ilmoiteta.

 

Kirjoittajaryhmät:

Proosaryhmä kokoontuu kuukauden kolmantena tiistaina klo 17.00 Mikkelin pääkirjaston 2. kerroksen maakuntakokoelmahuoneessa. Kullekin kokoontumiskerralle kirjoitetaan harjoitustehtävä, joka lähetetään ryhmän jäsenille ennakkoon. Jos haluat liittyä ryhmään, ota yhteyttä Veikko Happoseen p. 050 322 2083 tai s-posti vhappone@luukku.com.

Runoryhmä kokoontuu keskiviikkona 2.1.2019 klo 18.00 Mikkelin pääkirjaston 2. kerroksen neuvotteluhuoneessa. Ryhmän vetäjänä toimii Hilkka Österberg, s-posti hilkka.osterberg@gmail.com.

 

Mainokset

Jätä kommentti

Esittelyssä Marja-Liisa Kakkonen

 

Kasvoja_Kakkonen_kuvaKuka olet, mistä tulet?

Olen Marja-Liisa Kakkonen ja ”sivutoiminen” kirjoittaja Mikkelistä. Olen matkustellut paljon päätyöni vuoksi koko työurani ajan sekä kotimaassa että ulkomailla, mutta asun edelleen Mikkelissä.

Millaisia tekstejä kirjoitat?

Minulla on vahva akateeminen tausta tietokirjoittajana. Kahden väitöskirjan lisäksi olen kirjoittanut artikkeleita ja konferenssipapereita tutkimuksistani sekä muita tietotekstejä. Neljän viime vuoden aikana luova kirjoittaminen on kuitenkin ohittanut tietokirjoittamisen mielenkiinnon ja ajankäytön suhteen.

Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos? Kerro siitä.

Tällä hetkellä kirjoitan trilleriä, joka liittyy perintöriitoihin. Tapahtumapaikka on kesäinen viikonloppu Saimaan rantamaisemissa, mutta juonen käänteet vievät myös vuosien takaisin tapahtumiin. Tarinan pääteemana on sisarusten väliset suhteet. Kirjan juonta en paljasta enempää, mutta tavoitteena on saada käsikirjoitus valmiiksi ensi vuonna.

 

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aioit seuraavaksi?

Tietokirjoittamiseen liittyvät julkaisulistani ovat ohessa:  https://marjaliisakakkonen.com/publications/ ja  https://marjaliisakakkonen.com/editor/

Kasvoja_Kakkonen_kansikuva

 

Julkaisin viime heinäkuussa belgialaisen kollegani Hilde Hoefnagelsin kanssa englanninkielisen Mystery of Ohutvesi-romaanin (kirjoittajanimellä T. Hilko).

Tämä fiktiivinen rikosromaani sijoittuu korkeakoulumaailmaan ja käsittelee ulkomaalaisen opiskelijaryhmän suhteita ja tapahtumia fiktiivisessä kylässä Mikkelin lähellä. Kurssin aikana sattuu kuolemantapaus, jota selvittää Mikkelin poliisilaitoksen naispuolinen rikosetsivä. Kirjan kaksi ensimmäistä lukua voit lukea tästä linkistä (Lue lukunäyte –toiminto) : https://www.bod.fi/kirjakauppa/mystery-of-ohutvesi-t-hilko-9789528012856

 

Mitä kirjallisia esikuvia sinulla on?

En tiedä, ovatko ne esikuvia, mutta ainakin tällä hetkellä itselleni ajankohtaisia:  Yleisellä tasolla mielestäni monet Agatha Christien ja Eric Keplerin nimillä kirjoitetut kirjat ovat mielenkiintoisia ja taitavasti kirjoitettuja. Lisäksi Clare Mackintosh on mielestäni taitava trillerien kirjoittaja.

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?

Olen prosessikirjoittaja eli kirjoitan mielelläni teksteistä eri versioita, joita voin muokata monta kertaa, kunnes olen tyytyväinen tekstiini. Näin ollen kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat varmaan vahvuuteni kirjoittamisessa. Kerronnan keinoista olen saanut palautetta sekä tapahtumia hyvin eteenpäin vievästä ”replikoinnistani” että näkökulmahenkilöiden aistikokemusten kautta tapahtuvista yksityiskohtaisista kuvauksista.

Missä ja milloin kirjoitat?

Ensinnäkin luonnostason tekstejä kirjoitan aina kynällä paperille, joten silloin on melko sama, missä kirjoittaminen tapahtuu – sohvan nurkassa, laiturin nokassa tai lentokentän kahvilassa. Kuitenkin kirjan maailmaan ja hahmoihin syventyminen vaativat paljon aikaa ja tyypillisesti kirjoitan kesälomien aikana paljon. Sen jälkeen on helppo jatkaa kirjoittamista viikonloppuisin syksyn mittaan, mutta vääjäämättömästi kirjoittamisen määrä vähenee loppuvuoden aikana.

Olen osallistunut Mikkelin Kirjoittajien proosaryhmään viime keväästä alkaen. Tapaamiset kerran kuukaudessa motivoivat kirjoittamaan lyhyen tekstin, johon kukin saa hyvää vertaispalautetta. Lisäksi siellä kuulee muiden kirjoittajien tekstejä ja niiden palautteita. Keskeistä onkin ollut, että olemme käsitelleet proosaryhmässä sinne kirjoitettuja tekstejä hieman yleisemmälläkin tasolla, joten kaikille osallistujille on ollut hyötyä annetuista palautteista.

Kaiken kaikkiaan pyrin raivaamaan vapaa-ajallani riittävästi aikaa kirjoittamiselle, jotta kirjoittamisen vire pysyy yllä.

Miksi kirjoitat?

Kirjoittaminen on luova prosessi, josta nautin sen eri vaiheissa. Kirjoittamisessa saan käyttää riittävästi tutkijantaustaani faktojen selvittämiseksi, mutta myös mielikuvitusta esimerkiksi hahmojen ja tapahtumien luomiseksi.

Olen myös päämääräorientoitunut kirjoittaja, joten erilaiset tavoitteet prosessin aikana motivoivat. Lopuksi valmis teksti julkaistuna kruunaa koko kirjoittamisprosessin.

Millaisia vinkkejä annat toisille kirjoittajille?

Taustatyö ja juonen suunnittelu riittävällä tasolla ovat tärkeitä. Koska kirjoittamisprosessissa on eri vaiheita, kannattaa kirjoittaa myös silloin kun ei niin kovasti motivoi. Sen avulla prosessi etenee parhaiten.

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Mainitsin aiemmin Clare Mackintoshin taitavana trillerien kirjoittajana. Hänet kirjansa Minä näen sinut ja Annoin sinun mennä ovat vauhdikkaasti eteneviä ja yllätyksellisiä käänteitä loppuun saakka sisältäviä kirjoja. Kannattaa tutustua niihin!

 

 

.

Jätä kommentti

Hilkka Österberg edustaa Etelä-Savoa lavarunouden SM-kilpailuissa

poetry-slam-sm2018-fb

Poetry slamin Etelä-Savon SM-karsinnan voitti Hilkka Österberg 26,7 pisteellä. Toiseksi sijoittui Kaj Nyman (26,5) ja kolmanneksi Leena Maaranen (24,5).

Mikkelin Teatteriklubilla lauantaina 28.4. käydyssä kilpailussa oli mukana 10 runoilijaa. Kilpailu oli kauttaaltaan korkeatasoinen. Tuomareina toimivat Kaisa-Leena Ukkonen, Ulla-Maija Vänttinen, Veikko Happonen, Lea Suopelto sekä Kirsi Häkkinen. Nollarunon esitti Mikkelin Kirjoittajien puheenjohtaja Marja-Leena Hynynen ja kilpailun juonsi läänintaiteilija Susanna Kolehmainen.

Voittaja sai palkinnoksi matkan Poetry slamin SM-kisojen finaaliin, joka järjestetään 15.9. Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamolla.

Lisäksi jokainen kilpailija sai kirjapalkinnon.

Etelä-Savon karsintakilpailun järjestivät Taiteen edistämiskeskus ja Mikkelin Kirjoittajat ry.

Jätä kommentti

Kirjaston maakuntakokoelma

Tammikuun kuukausitapaamisessa kirjastonhoitaja Pirkko Ihalainen esitteli meille maakuntakokoelmaa. Kokoelmaan pyritään kokoamaan mm. kaikki Etelä-Savon kirjailijoiden julkaisemat kaunokirjalliset teokset.

Alueen kirjailijoiden kannattaa itse tarjota kirjojaan maakuntakokoelmaan, sillä varsinkaan omakustanteet ja pienten kustantamojen julkaisut eivät tule kirjastoon automaattisesti.

IMG_20171222_113731

”Maakuntakokoelmaan kerätään Etelä-Savoa koskevaa aineistoa eri muodoissa mahdollisimman kattavasti. Aineisto rajataan siten, että sillä on oltava jokin olennainen yhtymäkohta Etelä-Savon alueeseen, sen historiaan, kansanperinteeseen, luontoon, alueella syntyneisiin ja vaikuttaneisiin henkilöihin, yrityksiin, oppilaitoksiin, rakennuksiin ja tapahtumiin. Kokoelmaan kuuluu alueen kirjailijoiden tai tapahtumiltaan Etelä-Savon maakuntaan sijoitettua kaunokirjallisuutta sekä aluetta käsittelevää tietokirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä, mikrofilmejä, musiikkia, av-aineistoja ja niin edelleen.

Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjastossa on kerätty kotiseutukokoelmaa vuodesta 1937. Kokoelma rajoittui aluksi Mikkeliä ja sen välitöntä ympäristöä käsittelevään aineistoon. Vuonna 1974 alkaneen maakuntakirjastotehtävän myötä keruualueeksi tuli koko silloinen Mikkelin lääni. Vanhinta aineistoa kokoelmassa edustavat Mikkelin kaupunnin porvarien kirjastosta säilyneet teokset, jotka kuuluvat maakuntakokoelman harvinaiskirjakokoelmaan.”

IMG_20171222_113448

(Lainaus ja kuvat: Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto)

Huom! Kirjaston nimi on muuttunut vuoden vaihteessa Mikkelin seutukirjastoksi.

Jätä kommentti

Puheenjohtaja vaihtuu

Mikkelin Kirjoittajat ry:n syyskokous valitsi johtokunnan vuodelle 2018. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Hynynen, joka on mikkeliläinen harrastajakirjoittaja. Hynynen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2001 ja toiminut johtokunnassa vuoden 2017 alusta lähtien. Johtokunnan jäseniksi valittiin Ulla-Maija Vänttinen, Jukka Lankinen, Lea Suopelto, Helena Kortelainen ja Marja-Liisa Kakkonen.

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Kaisa Åkerman ilmoitti hyvissä ajoin syksyllä, ettei hän ole käytettävissä luottamustehtäviin ensi vuonna. Kiitämme häntä lämpimästi näistä kahdesta vuodesta, joina hän on johtanut yhdistystämme. Toivottavasti tapaamme usein tästä eteenpäinkin!

Jätä kommentti

Esittelyssä Marja-Liisa Ahvenniemi

 

Kuka olet, mistä tulet?                                                                   ML Ahvenniemi marraskuussa 2017_Kuvaaja Antti Kääriäinen(Kuva: Antti Kääriäinen)

Olen Marja-Liisa Ahvenniemi, paluumuuttaja Espoosta Mikkeliin syyskuussa 2017, kotoisin Jalasjärveltä, syntynyt Kankaanpäässä.

 

Millaisia tekstejä kirjoitat?

Novelleja ja pidempää proosaa, komediaa.

 

Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos (tai teksti)? Kerro siitä.  

Komedia Harhaa, huijausta ja hurmioo! Ei ole vielä esitetty, mutta toivon pian esitettävän. Se on aikamoista hupailua, yhdistää erilaisia ihmisiä, teemana suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
 

 

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aiot seuraavaksi?Kirja ja piano_M-L Ahvenniemi

On ilmestynyt vain esikoisromaani Lumilentäjä nimimerkillä Aira Elisa, julkaisija Kvaliti Kustannus 9.11.2016, 415 s., kovakantisen kansi Michael Kingdom, myös e-kirjana. Yritän kirjoittaa vähitellen jotain, en niin eroottista enkä erikoista kuin Lumilentäjä, jokin uusi suunta.

Mitä kirjallisia esikuvia sinulla on?

Ei ole esikuvia. En lue koko aikaa, nykyisin poimin hyllyiltä mieluiten Nobel- ja Finlandia-palkittuja jms. Varhaisnuoruudessa pikkuinen romaani, yhdysvaltalaisen nobelistin, John Steinbeckin, Helmi teki syvän vaikutuksen. Sen vaikutus ei ole vieläkään loppunut.

 

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?

Ehkä sitä, etten koe ainakaan matkivani ketään, minulla on oma tyyli. Mielikuvitusta vielä riittää.

 
Missä ja milloin kirjoitat?

Aiemmin työkautena ei oikein ollut aikaa, kirjoittaminen oli hajanaista. Lumilentäjää aloitin heinäkuussa 2011 kaiken kiireen ja muuttojen ohessa. Sain sen valmiiksi Espoossa.

Miksi kirjoitat?    

Kirjoittaminen on intohimo. On joskus pakko. Se kutsuu. Se ei jätä.

Millaisia vinkkejä annat toisille kirjoittajille?

Minäkö, keltanokkakirjailija? No vinkkinä: uskalla! Uskalla kirjoittaa syvimmistä peloistasi huolimatta! Älä ajattele, että mitähän naapurit nyt ajattelevat tai heitetäänkö nyt hulttiona ulos kirkkokuorosta. Maailma on Sinun.

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Suosittelen Helmeä, vaikka se on luettu jo keskikoulu-yläasteella, ehkä. Siinä on kaikki hienosti kerrottuna, nopeasti luettavassa paketissa: ihmisen onni ja ilo, suuri rakkaus, kateus, viha, ahneus, pahat teot, kaikkein kalleimman menettäminen, kyyneleet ja suru, jonka kanssa vain on jatkettava.

 

Jätä kommentti

Esittelyssä Hilkka Österberg

(Kuvaaja: Ritva Valjakka)

Kuka olet, mistä tulet?

Olen Hilkka Österberg o.s. Paappanen (s. 1952) kotoisin Paajalan kylästä Ihastjärventien varrelta Mikkelin maalaiskuntaa.

Millaisia tekstejä kirjoitat?

Runoja, proosarunoja.

Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos (tai teksti)? Kerro siitä.

Esikoisrunokokoelma Sophia Lorenin matkalaukku (Kirjokansi, ilm. syyskuussa 2017) Kokoelma sisältää tekstejä pitkällä aikaskaalalla, jopa parikymppiseltä Hilkalta aina tämän vuoden alkupäiviin.

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aiot seuraavaksi?

Noin 10 vuoden aikana olen ollut mukana viidessä antologiassa runoilla ja yhdessä proosatekstillä. Uusia runoja ja aihioita syntyy edelleen ja pienoisromaani tai novellit kutittelevat koko ajan.

Mitä kirjallisia esikuvia sinulla on?

Mahdottomaan kysymykseen eräs mahdollinen vastaus: hyvät, pahat ja kauniit runoilijat. Kuolleet ja elävät sekä rajatilassa olevat. Ne, joiden tekstit koskettavat syvästi, niin että jää arpi. Etenkin ne, joiden kirjoitus ei avaudu heti eikä helposti, nekin joiden tekstit eivät avaudu ehkä koskaan, mutta kulkevat sinnikkäästi mukana: ymmärrä minut! Kasva edes vähän! No, etkö jo ala tajjuun!

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?

Pitkä ”ura” lukijana. Tiivistäminen. Rakkaus kieleen. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat kaksosia, joita ei voi leikata erilleen edes terävillä saksilla leikkauspöydällä.

Missä ja milloin kirjoitat?

Tuolilla istuen aamupäivisin koneen äärellä. 7/24 keräilen sanoja, kuvia, tunnelmia, ajatuksia, värejä, muotoja, valon- ja pimeydenpilkahduksia, ääniä, hiljaisuutta ym. käyttökelpoista.

Miksi kirjoitat?

Rakkaudesta kieleen. Luodakseni järjestystä ulkoiseen ja sisäiseen kaaokseen. Oppiakseni jotain edes, kenties maailmasta, itsestäni.

Millaisia vinkkejä annat toisille kirjoittajille?

Kirjaimilla on kivaa keskenään, kun päästät ne säännöllisesti jaloittelemaan. Hiljaisuuskin huutaa.

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Syksyllä 2017 suosittelen: Peter Mickwitz Lyhytproosaa, se mikä avautuu (Teos, suom. Kristiina Lähde)

Tekijä vie lukijan kevyesti ja samalla lujalla otteella galakseihin, joissa tunnet olevasi sisällä jossain jota kutsutaan kieleksi. Luettuasi huomaat olevasi ihminen, vähän eri kuin ennen.

Sophia Lorenin matkalaukku

Jätä kommentti

Esittelyssä Helena Kortelainen

Kuka olet, mistä tulet?

Olen Helena Kortelainen ja asunut Mikkelissä vuodesta 1984 lähtien.

Millaisia tekstejä kirjoitat?

Kirjoitan näytelmäkäsikirjoituksia ja
-sovituksia, nukketeatteria,  laulun sanoja,  lehtijuttuja.

Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos (tai teksti)? Kerro siitä.

Mikkeli-seura ry:n tilaama näytelmä ”Vain askelteni kaiku Aleksanterinkadulla” osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Näytelmä esittelee elämää Mikkelissä sata vuotta sitten.

(Kuvaaja: Jenni Kosonen)

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aiot seuraavaksi?

Olen kirjoittanut tekstejä harrastajateattereille ja joitakin näytelmätekstejäni löytyy näytelmät.fi -näytelmäluettelosta.   Viimeisimpiä esityksiä näytelmistäni on ollut seuraavissa paikoissa:

Onnensäkki – Keravan Teatteri 2013

Satu vesihiidestä ja Kultasirkasta. Sovitus Anni Swanin sadusta – Lastenteatteri Ranttali, Rantasalmi 2013 ja Teatteri Päivölä, Hyvinkää 2015.

Pikisilmä, matkalaukussa syntynyt tyttö – Tikkurilan teatteri 2013 ja Paja-teatteri, Teuva 2014

Pikisilmä, matkalaukussa syntynyt – Yhteistyöhanke: Kuhan selviit -hanke, Mikkelin Teatteri ja Mikkelin kaupungin nuorten työpajat, Mikkeli 2017

 

Mitä kirjallisia esikuvia sinulla on?

Hienoja näytelmätekstejä on paljon. Juha Hurmeen sovitukset Volter Kilven teoksista ovat kiehtovia.

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?

Usein se mikä jätetään sanomatta on merkityksellisempää kuin se mitä sanotaan. Toivoisin tekstini välittävän myös ne sanomattomat sanat.

Missä ja milloin kirjoitat?

Kirjoittaminen on ajattelemista.  Onneksi pää kulkee mukana aina, joten voin ajatella kirjoittamisiani vaikka liikennevaloissa.

Miksi kirjoitat?

Kirjoittaminen tuo iloa elämään.

Millaisia vinkkejä annat toisille kirjoittajille?

Pidän mukanani pientä muistikirjaa, johon kirjoittelen näkemääni, kuulemaani tai lukemaani. Hyvin pienistäkin havainnoista voi joskus saada innoitusta kirjoittamiseen.  Hyvä olisi välillä näyttää omaa tekstiä myös muille.

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista. Pidän kirjan runollisuudesta, hiljaisesta mietinnästä, vanhoista taloista ja historiasta.

 

 

Jätä kommentti

Esittelyssä Risto Häyrynen

Yhdistyksemme jäsenistä esittäytyy tällä kertaa Risto Häyrynen (s. 1939): 

Olen lähes koko ikäni asunut Mikkelin Kalevankankaalla. Vanhempani ostivat sieltä talon 1939. Kotimökkimme purettiin 1971 ja tilalle rakensimme rivitalon. Siis kovin pitkälle en ole elämässäni päässyt.

Lapsuuden perheeseeni kuului kolme tyttöä ja kaksi poikaa.

Omassa perheessäni on kaksi tyttöä ja poika. Nykyään asumme osakkeessamme vaimon kanssa kahdestaan.

Innostuin kirjoittamisesta viime vuosituhannella. Kirjoittelin aluksi lehtien yleisönosastoihin. Sitten laitoin tekstejäni mm. Apuun ja Valittuihin Paloihin ja Savot- lehteen.

Kävin aika ahkerasti erilaisilla kirjoituskursseilla. Suoritin pari lehtiavustajan kurssia, journalistikurssin, luovan kirjoittamisen kurssin ja lukuisia kansalaisopiston kursseja jne.

Olen kirjoittanut Mikkelin Kilpa-Veikkojen satavuotishistorian ja neljä muuta kirjaa: Jäljellä tulevaisuus, Unelmavuosi ja muita tarinoita, Vuoden paras urheilija ja Matkalla.

Tuohon viimeisimpään kirjaan olen koonnut matkatarinoita vaimoni kanssa tekemiltämme matkoilta.

Varmaan urheilutaustastani johtuen olen osallistunut aika ahkerasti erilaisiin kirjoituskilpailuihin. Muutaman kerran olen päässyt palkinnoillekin ja sitä kautta tekstejäni on valittu moniin antologioihin.

Mitään kirjallisia esikuvia minulla ei ole oikein koskaan ollut. Pidän kirjasta, jos siinä on huumoria. Omista tarinoistanikin olen saanut palautetta huumorista.

Kirjoittelen koneen ääressä kotona silloin tällöin, kun innostun. Kovin kunnianhimoisia tavoitteita minulla ei ole, mutta on mukavaa, jos joskus syntyy jotain, jota voi antaa vaikka muidenkin luettavaksi.

Muille vinkiksi sanoisin: Jatkakaa kirjoittamista.

Lukekaa hyviä tekstejä. Huonojakin kirjoja voitte lukea, sillä niistä oppii.

Jätä kommentti

Esittelyssä Ulla-Maija Vänttinen

Kuka olet, mistä tulet?

Olen Ulla-Maija Vänttinen Mikkelistä.

Millaisia tekstejä kirjoitat?

Kirjoitan proosaa ja runoa, välillä proosarunoa, joskus tajunnanvirtaa ja aforismeja.

Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos (tai teksti)? Kerro siitä.

Viimeisin teos on novellikokoelma Omatoimimatka. Tein sitä hitaasti ja hartaasti monien vuosien ajan, mutta potkun lopulliselle muodolle sain Marija Vantin kurssilta. Kirjan julkaisi Kirjokansi-kustantamo. Kirjan novellit kertovat arjesta ja tavallisista ihmisistä, joitten elämää heiluttavat joskus pienet ja hiljaisetkin tunteet.

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aiot seuraavaksi?

Olen ollut toimittamassa paria antologiaa ja kirjoittajana useissa antologioissa sekä tehnyt tekstejä harrastajateatterille.

Mitä kirjallisia esikuvia sinulla on?

Esikuvia on paljon: Hulvattomia tarinoita kertoneet lapsuuskylän miehet ja naiset. Runoilijapoika, joka kävi kouluvierailulla murrosiän kynnyksellä ja käski piirrellä pallukoita paperin reunaan, kunnes runo alkaa pulputa. Sen jälkeen ovat esikuvina olleet Marja-Liisa Vartio, Eeva Kilpi, Pirkko Saisio ja lukuisat muut kirjailijat, jotka ovat saaneet haukkomaan henkeä upean kerronnan edessä.

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?

Tätä pitäisi kysyä lukijoilta. Vahvuuteni lienee tarkka kuvaus ja pienen ihmisen näkökulma.

Missä ja milloin kirjoitat?

Paras paikka kirjoittaa on mikä tahansa paikka, missä saa kirjoittaa keskeyttelemättä. Olen yökukkuja, jonka ajatus luistaa parhaiten iltayön tunteina.

Miksi kirjoitat?

Joku juoksee, joku soittaa, joku neuloo. Minä kudon tekstiä.

Millaisia vinkkejä annat toisille kirjoittajille?

Kirjoita, kirjoita ja kirjoita. Kerää parhaat palat ja tee niistä teksti.

Kannustan lämpimästi osallistumaan myös kirjoituskursseille.

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Herman Kochin Lääkäri. Teos on vallaton, täynnä kutkuttavaa huumoria. Myös saman kirjailijan Illallinen on nautittavaa luettavaa.

 

Jätä kommentti

Anne Leinonen kunniajäseneksi

Mikkelin Kirjoittajat ry. on myöntänyt kunniajäsenyyden kirjailija Anne Leinoselle. Anne on hoitanut yhdistyksessä lukuisia luottamustehtäviä ja toiminut pitkään arvostelupalvelussa sekä toimittanut antologioita. Lisäksi hän on jaksanut kurssittaa, ohjata, opastaa, lohduttaa, tukea ja kannustaa jäseniä. Anne on henkilö, jonka puoleen voi aina kääntyä yhdistyksen asioissa, kuten nykyinenkin johtokunta on monesti todennut.

Toukokuun kuukausitapaamisessa Anne Leinonen kertoi meille kahden uutuuskirjansa tematiikasta ja kirjoitusprosesseista.  Aiemmin tänä vuonna ilmestynyt Metsän äiti on mysteeriromaani aikuisille, ja juuri painosta tullut Kirjanoita on urbaani fantasia nuorille.

Kuukausitapaamisessa oli paikalla 12 kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta kiinnostunutta, mikä on tämän kevätkauden osallistujaennätys. Tapaamiset jatkuvat kesätauon jälkeen syyskuussa tuttuun tapaan kunkin kuukauden toisena tiistaina.

Jätä kommentti