Esittelyssä Esko-Antero Mustonen

Kuka olet, mistä tulet?

Tulin Jytky-Putkolasta iisalmelaisesta rautakaupasta  Paukkulan näyttämölinjalle Mikkeliin opiskelemaan v.1968. Vaikka jäin mahasta kiinni Aminoffien Putkolaan, lähdin Mikkeliin, mukana hevosloimi, KIC-3, 16 millin kampikäyttöinen elokuvakamera ja sininen vahakantinen runovihko. Raakileen rohkeat unelmat. Lämmin ruoka ja asunto. Kiitos Suomen Nuoriso-opiston.

Heikkisen Pike kannustajaopena. Kotiuduin Pitkäsen Ekin suojiin Ylen Mikkelin aluetoimitukseen tekemään juttuja radioon ja televisioon. Eka jutun tein v.1966 Tampereen Ylen selostajakursseilla. Radiotoimittajana, dokumentaristina, pomona ja repparina. Parkettivahaa ja lehmänsontaa nappaskengän alta Ylen ajoilta aina löytyi.  Elakekoulun eskarin sain suoritettua lokakuussa v.2010.

Se miä oun.

Millaisia tekstejä kirjoitat?

Ylessä ollessa uutissähkeitä, tv- ja radiodokkareiden  spiikkejä, käsiksiä, muistioita ja raportteja. Se mitä puhuttiin myös kirjoitettiin – ihmisen korvalle. Ei turhia ennen metrilakun keksimistä lätisty.

En ole koskaan kirjoittanut, enkä taida en kykene lehtijuttujen perään.

Vain runoja kirjoitan. Runoja vain. Opettelen.

Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos ( tai teksti )? Kerro siitä.

Voi, että tunnen sielun tuskaa ja iloa kehuakseni kertoakseni.

Voitin ensimmäisen palkinnon Ylen tv-2:n Suomi expressin järvirunokilpailussa. Sain myös esittää runon televisiossa ja tietysti rakkaassa radiossa Etelä-Savon Ylessä.

Lahden runomaratonin runoja ja ruisleipää kirjoituskilpailun sadosta koostettuun Runoja ruisleipälaatikosta antologiaan sain runon. Että nämä ovat olleet hyvää juurta ja kohoketta minun arkeeni. Saa googletella ja makustella. Myös paikallisissa sanomalehdissä`.

Olipas unohtua Kaksospellehyppy. Mikkelin kirjoittajien yhteinen näyttely ja jaettu saavutus Päätalo-päiviltä. Antologiassa on kaksi minun arkiseen kamppailuun  liittyvää runoa. Taidan olla antologiarunoilija.

Kyllä mökillä Juvalla on katsottava nopsasti ulkohuussin peiliin.

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aiot seuraavaksi?

Olen antologirunoilija. Osuuksia lienee 15 – 18:sta julkaisussa. Ensimmäiset runoni v. 1978 Mikkelin kirjoittajien antologiassa: Kuljen viritän laulun.

Muutamia yhteisrunonäyttelyjä. Suomen 4-H Liiton 50 v. historiikissa yhtenä kirjoittajana. TV-2:seen mm, Jäätynyt Jäätsalo dokumenttielokuvassa runolliset juonnot. Dokumenttielokuvia ja tv-ohjelmia monen hyvän ja ammattitaitoisen työparin kanssa sekä radion viihdeohjelmia 70-80- luvuilla. Savon prikaatille yhteistyössä perinnetaltiointeja. Radiossa 70-luvulla päivän mietelause, runokortteja 90-luvulla Ylen Etelä-Savossa. On ollut onni myös lausuja runojani monjaissa kokoontumisissa.

Heh`. menneisyyden muistelua. “ Tulevaisuuden muistelu” tulee kait tulevaisuuden viiveellä. Kirjoitan runoja kun voin. On jonniinmoinen savikasa kirjahyllyn alakaapissa.  Eikä minulla ylähyllyssä ole enää mitään kiellettyä.

Mitä kirjallisia esikuvia sinulla on ?

Esikuvia ovat mm. Eino Leino, Tommy Tabermann, Irja Askola, Märta Tikkanen, Pentti Saarikoski, Erno Paasilinna, Hannu Mäkelä, Leonard Cohen.

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?

Havannoinnin, yllätyksellisyyden ja viltin tuntuisen lämmön jopa pikkuisen humorin pilkkeen. Hiomisen himon.

Missä ja milloin kirjoitat?

Kotona olohuoneessa,  yläkerran sinisessä huoneessa ja mökillä. Päiväsaikana yhden reilun ruppeeman verran.

Miksi kirjoitat?

Kirjoitan vaijettuja sanoja.Terapiakirjoittamisesta yritän pinnistellä lyönti lyönniltä ulos. Haluan rassata myös elämän    epäkohtia. Yritän tunnistaa itseäni ihmisenä. Yritän oppia tuntemaan mielihyvää.

Millaisia vinkkejä annat toisille kirjoittajille?

Kannattaa hakeutua kirjoittajayhdistysten yhteisiin tekstien arviointikokoontumisiin.

Kirjoituskilpailuja on ihan mahottoman paljon. Aina kannattaa osallistua. Minäkin sain joskus perheellemme Tampereen Mummon kammarin kirjoituskilpailusta pötkön Tapolan metukkata ( ei ollut mustaa herkkua).

Ota ääniä ja kuvittele äänikuvia erilaisista materiaaleista tai luonnosta. Voit harjoitella ja esittää päästämilläsi fantasiaäänillä taideteoksen, räsymaton, puun.  Lue ääneen runoja itsellesi, kotikriitikoille tai tuntemattomille ihmisille. Lue Raamattua ja käy sirkuksessa.

Hulluile `. Alahan ruveta kirjoittamaan`.

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Näin olen ajatellut. Se teos on Axel Fredenholmin: Näin olen kuullut. Sain kirjan lahjaksi v.1993 Pitkäsen Tepiltä Ylen kouluttajalta. Vaelsin tuolloin  raskasta taivalta ja kirjan sivuilla pääsin  intialaisen mestarin mukaan seitsemän päivää kestävälle vaellukselle. Sain lipota kieleni märäksi viisauden ja nöyryyden lähteiltä.  Palaan usein kirjan pariin, siitä ilosta kun elän: kuin “vanhasta soittimesta löytyy aina uusia säveliä”

Kaksospellehyppy voitti Möllärimestari-kilpailun antologiasarjan

Mikkelin kirjoittajien antologia Kaksospellehyppy on voittanut Möllärimestari-kilpailun antologiasarjan. Arvioinnissa todetaan muun muassa näin: ”Möllärimestari-kilpailun historiassa on erittäin harvoin sattunut käsiini näin upeaa, vahvaa ja tasalaatuista kokoelmaa.”

Möllärimestari on Päätalo-instituutin järjestämä kaikille kirjoittajille avoin omakustannekilpailu. 2011 kilpailu järjestettiin kuudettatoista kertaa. Kilpailuun lähetettiin tänä vuonna yhteensä 118 teosta, joista 16 oli antologioita.

Eteläsavolainen lasten/nuortenkirjan kirjoituskilpailu

Lasten/ nuortenkirjan kirjoituskilpailun: Mun eka kirja

Kilpaulu on avoin kilpailu kirjoittajille, jotka eivät vielä ole julkaisseet omaa esikoisteostaan.

Kilpailuun voivat osallistua eteläsavolaiset tai täällä syntyneet kirjoittajat sekä jos kirjan teksti liittyy Etelä-Savoon. Käsikirjoitus voi olla fiktiota tai tietokirja, joka käsittää tekstin ja kuvat tai hahmotelman kuvituksesta.

Kilpailun palkinnot ovat  1. palkinto 1500 euroa, 2. palkinto 1000 euroa, 3.  palkinto 500 euroa.

Etelä-Savon taidetoimikunta sitoutuu julkaisemaan parhaan kirjan ja lisäksi palkituista valitaan nukketeatteriesitykseksi  sopivin.

Kilpailun jyry: Puheenjohtaja Pirkko Heikkinen, jäsenet Anne Leinonen ja Päivi Lehmusvuori.

Aikataulu: Käsikirjoitukset on toimitettava Etelä-Savon taidetoimikuntaan vuoden 2011 loppuun mennessä; huom. uusi osoite 1.9.2011 alk.: Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli.

Tuloksen julkaisu tapahtuu Kirjan ja Ruusun päivänä 2012.

Työt suljetaan isoon kuoreen ja samaan kuoreen laitetaan pienempi kuori, jonka sisällä ovat kirjoittajan nimi, syntymävuosi ja yhteystiedot. Käsikirjoituksia ei palauteta. Palkinnot jaetaan Kirjan ja Ruusun päivänä 2012. Voittajiin otetaan yhteys henkilökohtaisesti.

Lisätietoja antavat:

Pirkko Heikkinen, sposti: pike.heikkinen@gmail.com, +358 50 591 4418 ja

Riitta Moisander, sposti: riitta.moisander@minedu.fi, +358 40 726 3102 sekä

Seuraa myös Etelä-Savon taidetoimikunnan sivuja osoitteessa: www.taideverkossa.net

Antologiakiertue Mikkelissä 10.5.2011

Antologia- ja runoilta

Kirja Cafessa (Mikkelin kirjaston 2 krs.)

tiistaina 10.5. klo 18 – 19

Mikkelin kirjoittajat on 1972 perustettu yhdistys, jonka jäsenistössä on sekä harrastajakirjoittajia että ammattikirjailijoita.

Yhdistyksen tavoitteena on kannustaa kaiken ikäisiä kirjoittajia. Jäsenet saavat tietoa kirjoituskilpailuista ja kirjallisista tapahtumista sekä myös edullista arvostelu- ja muuta tukipalvelua. Kirjoituskilpailujen ja sanataidepajan järjestäminen Mikkelin alueen koululaisille on muodostunut jo vuosittaiseksi perinteeksi.

Mikkelin Kirjoittajien Novelli- ja runoantologia

Kaksospellehyppy

ilmestyi joulumarkkinoille 2010

Jäsenet lukevat 10.5. tilaisuudessa antologian runoja ja novelleja sekä kertovat kirjoittamisharrastuksestaan. Tilaisuudessa esitellään myös kevään uutuuskirjatuotantoa.

Tervetuloa – Tilaisuus on maksuton

Antologiakiertue Savonlinnassa 5.5.2011

Antologia- ja runoilta

Runoja, proosaa, ruusuja Savonlinnan pääkirjastossa

torstaina 5.5. klo 17 – 19

Lisätietoja

Mikkelin kirjoittajat on 1972 perustettu yhdistys, jonka jäsenistössä on sekä harrastajakirjoittajia että ammattikirjailijoita.

Yhdistyksen tavoitteena on kannustaa kaiken ikäisiä kirjoittajia. Jäsenet saavat tietoa kirjoituskilpailuista ja kirjallisista tapahtumista sekä myös edullista arvostelu- ja muuta tukipalvelua. Kirjoituskilpailujen ja sanataidepajan järjestäminen Mikkelin alueen koululaisille on muodostunut jo vuosittaiseksi perinteeksi.

Mikkelin Kirjoittajien Novelli- ja runoantologia

Kaksospellehyppy

ilmestyi joulumarkkinoille 2010

Jäsenet lukevat tilaisuudessa antologian runoja ja novelleja sekä kertovat kirjoittamisharrastuksestaan. Tilaisuudessa esitellään myös kevään uutuuskirjatuotantoa.

Tervetuloa – Tilaisuus on maksuton

Esittelyssä Marjo Heiskanen

Kuka olet, mistä tulet?

Olen kirjailija ja sanataiteen läänintaiteilija Pohjois-Savossa. Muutin vastikään Helsingistä Kuopioon ja musiikista kirjallisuuteen. Viihdyn.

Millaisia tekstejä kirjoitat?

Esikoiseni oli romaani Idiootin valinta (Siltala 2009). Sitä seurasi runokokoelma Äänes syksyllä 2010. Seuraava on taas pitkää proosaa, julkaisuajankohdasta en lupaa mitään.

Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos (tai teksti)? Kerro siitä.

Äänes-kokoelman jälkeen olen tehnyt lähinnä töitä, mikä on tarkoittanut asiatekstien kirjoittamista. Yhden lyhyen tilaustekstin kuoroteosta varten sain valmiiksi alkuvuodesta 2011 ja annoin säveltäjälle työstettäväksi. Sävellys valmistunee ensi vuodeksi.  Töissä tulee kirjoitettua koko ajan, muutakin kuin sähköpostia. Tuoreinta taitavat olla kritiikit Radio Savoon: http://areena.yle.fi/video/1302866691627

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aiot seuraavaksi?

Romaani, runokokoelma ja hajatekstejä siellä täällä, siinä tuotantoni toistaiseksi. Työn alla olevasta kässäristä en sen suurempia puhu, mutta ehkä Mikkelin kirjoittajien palstalla sopii paljastaa, että Otava on siinä merkittävässä osassa.

Millaisia kirjallisia esikuvia sinulla on?

Taidan olla huono pitämään varsinaisia esikuvia. Hyvin monet kirjailijat ja muut taiteilijat ovat innoittajiani, mutta esikuvallisuutta en tunne kaipaavani. Haparoin mielelläni. Pidän myös kartettavista esimerkeistä. Imen vaikutteita aivan sattumanvaraisista yhteyksistä. Luen koko ajan monenlaista; nojaan vanhempiin kollegoihin ja tähyän tuleviin.

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?
Pidän viilaamisesta ja painista sanojen kanssa. En hellitä kovin helposti, mutta luontainen laiskuus suojaa liiallisuuksilta.

Missä ja milloin kirjoitat?

Kirjoitan kotisohvalla (niin tätäkin), usein viikonloput läpensä.

Miksi kirjoitat?

Kirjoitan, koska kirjoittaminen alkoi vetää. En viitsinyt vastaankaan pyristellä.

Millaisia vinkkejä antaisit toisille kirjoittajille?

Vinkkejä on vain yksi: ole tekstien kanssa tekemisissä tavalla jos toisellakin.

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Jokaisen, joka tuntee itsessään vähäisintäkään viehtymystä kansallismielisyyteen tai sen liitännäisilmiöihin, kannattaa lukea saksalaisen Wibke Bruhnsin kirja Isäni maa. Sen jälkeen kannattaa miettiä, minkälaisessa Suomessa haluaa elää.

Lisää kuulumisia osoitteessa hulkkoheiskanen.blogspot.com

Marjo on aikoinaan voittanut Mikkelin Kirjoittajien kirjoituskilpailun ja kesämökkeilee Mikkelin tienoilla.

Esittelyssä Helena Numminen

Kuka olet, mistä tulet?

Olen viettänyt lapsuuteni Turussa, siirtynyt sieltä Helsinkiin ”töihin” ja päätynyt viitisen vuotta sitten kirjailijaksi Kotkaan. Koko ikäni olen tehnyt ihmissuhdetöitä: opettajana, psykologina ja psykoterapeuttina. Ei hassumpi alku tarinoitten kirjoittamiselle.

Millaisia tekstejä kirjoitat?
Mikä on viimeisin kirjoittamasi teos (tai teksti)? Kerro siitä.

Olen aina ollut kiinnostunut vieraista kulttuureista. Siksi palasin yliopistoon  varsin aikuisessa iässä ja ryhdyin opiskelemaan sosiaaliantropologiaa. Tein tutkimusmatkoja Itä-Afrikkaan, missä opin menemään ”kansan pariin” ja lähes katoamaan sinne. Kaksi kirjoistani Manzesen madonnat (2002) ja  Savannin värit (2010) käsitteleekin afrikkalaisia teemoja. Suomessa minulla on vanha kesämökki ja pihapiiri. Siellä on mukava seurata kasvien ja eläinten elämää ja tuntea itsensäkin alkukantaiseksi. Läheisesti tähän kesäpaikkaan liittyy kirjani Punainen mökki (2010). Teksteissäni käytän mielelläni naisnäkökulmaa. Koen olevani mukana globaalissa naisenergian nousevassa virrassa. Se on voimaannuttava näkemys.

Mitä muuta sinulta on ilmestynyt? Mitä aiot seuraavaksi?

Olen kirjoittanut edellä mainitut kolme varsin erilaista romaania ja lisäksi rikosnovellikokoelman Murhaavasti (2008). Se kertoo naisista, jotka kieltäytyvät uhrin roolista ja ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Työn alla oleva seuraavakin kirja kertoo vahvojen naisten tarinaa. Runojani ja novellejani on julkaistu antologioissa ja lehdissä. Kotkassa ja lähikaupungeissa olen lausunut runojani kapakoissa ja taidegalleriassakin.( Vähän kanttia se on kyllä kysynyt.)

Millaisia kirjallisia esikuvia sinulla on?

Esikuvikseni ovat nousseet suomalaiset naiskirjailijat, kuten esimerkiksi Eeva Kilpi, Aila Meriluoto, Märta Tikkanen, Pirkko Saisio, Leena Lander, Sirpa Kähkönen.

Mitä pidät vahvuuksinasi kirjoittajana?

Vahvuudekseni kirjailijana katson monipuolisuuden ja pyrkimyksen globaaliin ajatteluun.

Missä ja milloin kirjoitat?

Runoja kirjoitan aamulla heti herättyä, silloin kun unen luova vire vielä säilyy.  Suorasanaista tekstiä saatan pakertaa myöhään yöhön. Teen töitä puuskittain, en mitenkään säännöllisesti. Kotonani on ihan hyvä työrauha, samoin kesämökillä. Matkoilla teen säntillisesti päivittäiset muistiinpanot.

Miksi kirjoitat?

Kirjoittaminen tuo sisältöä elämään. Jos pidän taukoa, olo alkaa muuttua tylsäksi.

Millaisia vinkkejä antaisit toisille kirjoittajille?

Pitää vaan uskaltaa kirjoittaa läheltä itseään. Meissä itsessämme on kaikki, hyvät ja pahat teot, kaikki tunteet, hulluus, diktaattorin julmuuskin idullaan. Sieltä voi ammentaa loputtomiin. Rohkeasti vaan!

Suosittele yhtä teosta. Perustele.

Käteeni osui jo 50-luvulla ilmestynyt Paul Bowles: Suojaava taivas. Se kertoo elämästä Saharan aavikkokaupungeissa. Kirjassa on runollista mystiikkaa ja samalla siinä kuvataan ihmistä paljaimmillaan. Bertolucci on ohjannut  teoksesta iki-ihanan elokuvan.  Suosittelen luettavaksi, jotta paremmin ymmärtäisimme Pohjois-Afrikan ylpeitä ja periksi antamattomia taistelijoita.

helena.numminen (at) kymp.net

http://helenanumminen.wordpress.com

Tämä postaus on osa sarjaa, jossa esitellään Mikkelin Kirjoittajien jäseniä.

Antologiakiertue Juvalla 19.4.2011

 

Antologia- ja runoilta

Juvan kirjastossa maanantaina

 19.4. klo 18 – 19

Mikkelin kirjoittajat on 1972 perustettu yhdistys, jonka jäsenistössä on sekä harrastajakirjoittajia että ammattikirjailijoita.

Yhdistyksen tavoitteena on kannustaa kaiken ikäisiä kirjoittajia. Jäsenet saavat tietoa kirjoituskilpailuista ja kirjallisista tapahtumista sekä myös edullista arvostelu- ja muuta tukipalvelua. Kirjoituskilpailujen ja sanataidepajan järjestäminen Mikkelin alueen koululaisille on muodostunut jo vuosittaiseksi perinteeksi.

Mikkelin Kirjoittajien Novelli- ja runoantologia

Kaksospellehyppy – ilmestyi joulumarkkinoille 2010

Jäsenet lukevat antologian runoja ja novelleja sekä kertovat kirjoittamisharrastuksestaan. Tilaisuudessa esitellään myös kevään uutuuskirjatuotantoa.

   Tervetuloa – Tilaisuus on maksuton


Antologiakiertue Mäntyharjulla 4.4.2011

Esiintyjät vasemmalta: Joni Mäenpää, Pirja Lepistö, Osmo Ukkonen, Lea Suopelto, Anna-Liisa Lindeman ja Iris Lähteenkorva (istuu edessä).

Yhdistyksemme jäsenet kävivät Mäntyharjun kirjaston vieraina maanantana 4.4 ja lukivat omia tekstejään.